sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Tahkon 60 km takana

Kotiuduttu. Tavoiteaika oli alle 5 tuntia mutta jäin siitä reilun minuutin. Minuutin, jonka olisin voinut säästää matkan varrella. Mutta joo yli meni.

timhar's 5:02 h Mountain biking Move

Lähtössä olin luonnollisesti innokkaasti ja kaikki sujui mallikkaasti noin 400 metriä kunnes huomasin ettei Ambit näyttänyt nopeutta eli Bike Pod ei toiminut. Ekat stopit sitten siihen ja tarkistamaan Podin etäisyys pinnoista - ei ongelmaa. Pysäytin mittaukset ja aloitin suorituksen alusta ja sitten se lähti toimimaan ja toimi noin 25 kilometriin saakka ja sitten enään satunnaisesti. En tiedä mitä mätti mutta ei tule olemaan enään mun maastopyörässä kiinni.
Lämpötila oli yli 25 koko matkan ja tuntui tosi kuumalta ja kaikki juoma todistettavasti meni mitä join (siitä myöhemmin).  Pelkäsin kramppeja 2008:n kokemusten pohjalta mutta niitä ei tällä kertaan tullut.
Ylämäet Kinahmi I ja II sekä El Grande oli mulle liikaa... I:sessa jouduin jäämään lepäämään pitkän talutuksen jälkeen. II:sen jyrkkyyttä en edes muistanut ja El Grandeen saapuessani oli energiat aika finaalissa.
4. Huollon jälkeen alkoi energiat olemaan lopussa eli pyörällä en saanut enää sykkeitä yli 165:n. Viimeisessa (5.) huollossa joudun kiristämään kengän klossin - ei tunnu hiilikuitu pohjissa kovin hyvin pysyvän paikoillaan. Siihen meni muutama minuutti. Muutoin tekniikan puolesta ei ollut juurikaan ongelmia. Renkaat tosin luistivat aikalailla kaikilla - kuiva keli tartutti pölyt renkaisiin ja mutaisissa kohdissa ja juuraikoissa ne sitten luistelivat aika holtittomasti - mun teorian mukaan. Itsellä siis oli Contin XKingit UST:ina. Rengasrikkoja näkyi myös paljon.
Niin se El Grande ja loppuhuipennus ennen maalia... Olin siis loppu: jalat ja energiat, joten El Grande oli sellaista ajamisen ja kävelyn välimaastoa ja kauniisti sanottuna tuskaa... No se loppui aikanaan sinne jonnekkin hissilinjan alle, jossa alkoi sitten yrjöttämään - siinä mä sitten yritin yrjötä sen maagiset pari minuuttia ilman mitään tulosta ja siihen tavoite viiden tunnin alitus viimeistään meni. Loppu menikin sitten näpsäkästi alamäkeen ja olin maalissa heti 120km:n voittajan jälkeen.

Opetukset:

  • Ei BikePodia maasturiin Suunto Ambitin kanssa
  • Max 1-1,5 litraa juomaa mukaan. Loput huolloista
  • Suolaa, suolaa enemmän suolaa
  • Syö huolloissa tai ota mukaan
  • Mäkitreeni (missä pääkaupunkiseudulla voisi treenata noin 200 metrin korkeusero nousuja?) ja peruskunto
  • Kenkien pitää sopia lestiltään, jos niitä pitää jalassa yli 4 tuntia. 
Mutta joo hyvä ja opettavainen reissu. Mitään ei opi jos pysyy mukavuus alueellaan

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Tulevana lauantaina 29.6.2013 TahkoMTB


Eilisen testilenkin jälkeen tein päätöksen Tahkolle lähdöstä. Lenkki oli parasta mitä eteläsuomella on tarjota mutta myös aavistuksen kiellettyä vaikkakaan en ymmärrä miksi. Sen tarkemmin yksityiskohtiin menemättä:

timhar's 2:11 h Mountain biking Move

Jokatapauksessa pyörä kulki ja nautin kovasti ajamisesta ja selkä tuntui tosi hyvältä, joten siitä se päätös sitten lähti. Tänään ensin ilmoittauminen, sitten majoituksen hankinta ja nyt vaan odottelen Perjantaita, jolloin auton nokka kohti Nilsiän Tahkovuorta ja lauantaina itse kisa.

Ajoin TahkoMTB:n vuonna 2008 hiukan päälle viiteen tuntiin aika minimaalisilla treeneillä, joten nyt ilmoittauduin (mukamas parempi kuntoisena) ns. 9:40 lähtöön eli tavoiteajalla 4:15-5:00. Vaikka Tahkon reitti vuosittain hieman muuttuukin, niin nyt en ole täysin ummikkona matkassa eli nyt tietää hieman mitä reitillä tulee eteen ja miten jakaa voimia ja vauhtia. Niin jos vauhtia pääsee jakamaan kun joutunee ajamaan aikamoisessa jonossa.

Pyörä on aika hyvässä iskussa ja UST:t (Contin XKingit) pitää ilmat paremmin sisällään kuin vanhat Schwalbet eli en ole sitten asennuksen kuin tarkkaillut paineita renkaissa. Takavaihtajaa jouduin säätämää viikonloppuna mutta nyt tuntuu toimivan taas hyvin - kumma juttu sisänsä, että takavaihtajan säätö oli käytännössä ensimmäinen viiteen vuoteen... Toisaalta Colnagossa en ole tehnyt sitä ensimmäistäkään säätöä (toki muistaen, että siinä meni takavaihtaja paskaksi viime kesänä).

Huoltopisteita reitillä tulee olemaan hyvin mutta kuitenkin parilla patukalla ja täydellä urheilujuomalla täytetyllä kolmen litran Camelbakilla matkaan. Ehkä suolaa jossain muodossa kramppeja estämään (muutoinkin kuin urheilujuomana) ja ehkä geeli hätätapausta varten. Geeli on vaan mun keholle usein liian extreme elvytys siten, että ukko tipahtaa tonttiin molemmat reidet krampissa, joten se tosiaan on vaan todellinen hätävara ja käytetään vain jos muutoin matka on sujunut krampeitta. Jos ei siis geeleistä ole kokemusta niin kannattaa jättää pois - toi väärä paikka opetella.
Huoltopisteitä varmaan jätän ekan ja kolmannen väliin, jos ei mitään ihmeellistä tapahdu.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Levänneenä Ambitin mukaan

Harvinainen näky viime aikoina.
Nyt on levätty kuten kuvasta näkyy. Tyypillisesti toi palautumisaika on jossain 80-120 tunnin välissä, missä 120 tuntia on Ambitin maksimi eli sen yli se ei kellota. Extreme Runin jälkeen on kyllä tasaisesti ollut väsynyt olo mikä ehkä on kielinyt ko. kisan ylirasituksesta. Nyt kun selkä on reistannut niin on tietoisesti ottanut viitisen päivää ilman treenivelvoitteita ja ainoastaan hieman venytellyt ja keskittynyt keskikehon lihasliikkeisiin. Kipu alkaa pikkuhiljaa laantumaan olkoonkin, että Panadolia menee vielä gramman satseina kehoon mutta ibuprofeiinista jouduin luopumaan vatsakipujen vuoksi jo muutama päivä sitten.

Huomenna ehkä kevyt maastolenkki pitkin Espoon keskuspuistoa eli pari tuntia sopivassa välissä ja siitä kohti Juhannusta pääsääntöisesti maastopyöräilen ja kävellen ja ennenkaikkea selän ehdoilla. Maantiepyörän selkään varmaan ehkä viikon päästä. Maantiepyöräily tuntuu selälle paskemmalta, koska se on asennoltaan staattisempaa ja aiheuttaa mun mielestä ongelmia huonon selän kanssa.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Takapakkia

Selkä on kipeä - kipeämpi kuin kertaakaan sitten viime syksyn. Buranaa ja jäägeeliä on kulunut ja golfpallohierontaa käytetty. Toipumisen takapakin aiheutti maantiepyörällä töissä käynti eli en malttanut toipua ja tämä päivä on ollut todella tuskaa.

Golfpallohieronta on melko hyvä metodi hieroa itse omaa ristiselkää. Homma toimii trigger hieronnan periaatteilla eli painetaan yhtä kipeää pistettä niin kauan kunnes kipu alkaa hellittää. Käytännössä siis asetutaan matolle selälleen ja etsitään golfpallolle ristiselän lihasten alueelta paikka, joka sattuu ja asetaan golfpallo siihen ja lasketaan kehon paino golfpallon päälle. Sitten masokistisesti kärsitään kunnes olo alkaa helpottua ja sitten etsitään uusi kivulias triggerpiste. Palloa ei siis liikuteta vaan annetaan olla paikallaan. Tuota kun sietää 15-20 minuuttia, on olo parempi.

Lääkkeet on ongelma eli en halua kolmiolääkkeitä ja parasetamolit sekä ibuprofeiinit ei toimi. Arcoxia niminen lääke toimisi tai siis toimi loistavasti kunnes tulin allergiseksi sille. Ketorinista menee massu sekaisin jne. Motifenea en ole kokeillut.

TahkoMTB jää väliin jos ei ihmeitä tapahdu...

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Selän toipuminen edistyy.

Burana ja Felden kuurilla mennään ja elämä alkaa pikkuhiljaa voittaa. Eilinen ja aamu tosin oli melko tuskaa selän kipujen vuoksi mutta kävin iltapäivällä tekemässä palauttavan ajelun vaimon kanssa ajaen itse vaimon hybridillä pikkuinen lastenistuimessa. Ajettiin noin 14 kilometriä Espoon rantoja.

Jos toi kramppi olisi tullut 5-6 vuotta sitten ei tänään olisi mies päässyt edes sängystä ylös (eikä sen puoleen huomenna tai ylihuomenna) eli vaikka ikää on tullut lisää, niin selän krampit on helpottuneet. Johtuuko se sitten siitä ettei lihaksistossa ole enää samanlaista voimaan kuin nuorempana vai mistä. Ei toi mun selän ja vatsan lihaksisto kuitenkaan ihan kuralla ole... Aamulla tosin kehossa oli vielä melko massivinen suoja-asento eli kivun muovaama asento, jossa lihasjännitykset ja kipu pistää kehon virheasentoon,  jota ei huomaan ellei peilistä osaa katsoa.

No en valita, että olen päässyt toistaiseksi näin helpolla ja jos aamu ei huomenna ole ihan tuskaa, niin enköhän mä pyöräile töihin luvatuista sateista huolimatta.

Mutta joo maastossa ajoa on tällä hetkellä ihan liian vähän ottaen mahdollisen TahkoMTB osallistumisen huomioon. Eli joko skippaan sen tai sitten keskityn maastolenkkeihin lähiviikkoina.

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Liian aktiivinen alku päivään...

Aamulla heti aamiaisen jälkeen asentamaan aution kattotelineita, hakemaan spaceriä ja vaihtamaan se eiliseltä jäänyt stemmi. Kaikki sujuikin kuin tanssi kunnes tajusin, että kattotelineiden työkalut ja lukot on auton takakontissa ja kontin päällä 5*50 litraa multaa. No multien autosta poisottohan ei ole kovin kummoinen juttu selkävammaiselle ja ei niiden takaisinlaittokaan silloin kun pääsee nostamaan korkelta.  No toiseksi viimeisen nostin maasta ja niks naks selkä paskaks...

Ei paha kramppi eli ei sängyn pohjalle valittavana vihanneksena mutta muuten viikonlopun aikataulut uusiksi. Eli porukka lenkki oli eka uhraus ja huomenna katsotaan tilannetta uudelleen mihin suuntaan homma kehittyy. Lääkkeitä on vetästy 2*600ug Burana ja huomenna lisää... Ei vielä tiedä miten tää etenee. Tulehdus pitää vaan saada jotenkin kuriin. Muutoin voi olla tuskaiset ajat edessä.




perjantai 7. kesäkuuta 2013

Kevyttä kalustopäivitystä ja PODit

Maastopyörässä on ollut alusta saakka samat renkaat ja sain ystävälismielisen vinkin, että kannatais varmaan vaihtaa, kun niissä on jonkinverran kuulemma kehitystä tapahtunut yli viidessä vuodessa. Vinkki oli Maxxis Ardenttien suuntaan mutta hetkisen tutkittuani tulin päätelmään, että niissä on mun kunnolle liian raskaskuvio. Halusin jotain hieman rulllavampaa päädyin Contin XKing 2.2 ja UST-mallina/Tubeless mallina. Kiekothan mulla Mavicin CrossMax ST eli UST vanne ja huolimatta siitä, että tavallinen rengas ja sisäkumi olisi kevyempi, niin päätin jatkaa sisärenkaattomalla combolla. Tiivisteeksi Schwalben tai siis Stanin NoTubes litkut tiivistämään rengasta vanteeseen. Asfaltilla ainakin tuntui kevyemmältä kuin vanhat Schwalbet.


Conti Xking
Stemmi, Easton EA-70 90mm 6-astetta, tuli myös mutta sen asennus jäi kiinni spacerista eli olisi tarvinnut yhden lisää. Joten ajoasennon muutos AllMountain tyylisestä enemmä Trail tyyliseen paremmin ylämäessä toimivaan jäi vielä tekemättä mutta katsellaan huomenna, josko spacerin, jostain löytäisi.
Stemmi


BikePod (Kuva on muuten ylösalaisin)
Maastopyörästä lähti mittari samaan syssyyn ja tilalle tuli Suunnon BikePOD ja Maantiepyörään asensin CadenssiPODin jo eilen. Molemmat Podit pariutui hienosti Ambitin kanssa ja maantiepyörällä jo ehdin toteamaan sen toimivuuden sekä sopivan kadenssi keskiarvon (+80 rpm) työmatkalla. BikePod menee huomenna testiin Lohjan porukkamaastolenkillä.

CadencePod
Cadence@Colnago
Kadenssi Podin asennusta hieman haittasi pystyputken juomateline jolloin Podi jää "haukkaavaan" asentoon. Mutta normaalisti polkiessa kenkä kyllä kiertää ton Podin niin kaukaa, ettei sen pitäisi haitata.
Noi Suunnon Podit on muuten Mavicin tekemiä siis Amer-konsernin sisäistä yhteistyötä.
BikePodin täsmäytys eli rengasmitta annetaan Ambitille Movescountin kautta ja se synkkautuu sieltä muiden synkkien mukana moveslinkillä Ambittiin.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Muutamia Suunto Ambit huomioita käytöstä

Tällaisia juttuja tullut eteen:

  • GPS synkka - vaikka onkin ollut ihan OK Ambitin mielestä - on jälkikäteen kartalla kohtuu pielessä oikeaa sijaintiin nähden. Tapahtuu harvoin mutta kuitenkin.
  • Samaan aikaan ei nopeusmittaus GPS:n kautta ei ole myöskään kunnossa.
  • Vedessä yllättäin paineeseen perustuva korkeusmittaus on luonnollisesti aivan kujalla tai sitten sukelsin Extreme Runissa kolmensadan metrin syvyyteen.
  • Sähkökentät aiheuttavat häiriöitä sykevyöhön tai sitten mun pulssi on oikeasti 213 alamäessä... Tätä tosin tapahtuu huomattavasti vähemmin kuin mun vanhalla Polarilla, joka repi sykkeeksi 240 ennen eläköitymistä ihan joka sähköjohdosta.
Podit tuli tällä viikolla. Just kävin kiinnittämässä Cadenssia Colnagoon ja varmaan huomenna rustaan bike-podin Ellsworthiin. Kuvareportaasia sitten kun homma on tehty ja arvioita. Tässä vaiheessa riittänee toteamus RTFM - IT-alan lyhenne Read The Fucking Manual. Mutta eihän se kuulu suomalaiseen luonteeseen eihän? Niin ja Bike Podin mukana tulee rannekkeen kiinnitin alusta ohjaustankoon - Cadenssin mukana ei eli mulla yksi ylimääräinen tollainen