lauantai 16. maaliskuuta 2013

Lenkki Lohjalla

Tämän viikon treenit ei mennyt ihan suunnitellusti. Tarkoitushan oli vetää intervalleja maksimisykkeellä. No koska treenaan aamuisin ja yöt on ollut täällä Espoossa todella kylmiä, niin lenkit jäi maanantaiseen intervalliin Paloheinässä, joka ei sekään ollut laadullisesti kovin hyvä. Tarkoitus oli tehdä luonnollisella intervallilla eli spurttaamallla ylämäkeen ja lepuuttamalla tasaiset ja alamäet. No Paloheinän 7,5:sella ei ollut kuin jätemäen nousu sellainen, jossa päästiin lähelle maksimia ja muut nousut - muut nousut loppui ennenkuin syke ehti kiihtyä. Eli yhdessä mäessä sai pidettyä hyvin korkeaa sykettä ja puskea sitä vastaan... Taitaa olla merkki, että on joko kohtuu kunnossa tai sitten vaan ei osannut lähteä mukavuusalueelta - jälkimmäinen on ehkä se todennäköisin vaihtoehto. Toinen pointti on se, että Paloheinä ei ole vaativa latu.

Tänään kävin Lohjalla sukuloimassa tai no jätin vaimon ja tyttären sukuloimaaan ja otin itse erivapauden käydä harjulla hiihtämässä.

timhar's Crosscountry skiing Move 16.3.2013 - Move at Movescount.com

Toi lenkkihän on melkein tasaisen hiihtoa harjulta laskua ja nousua lukuunottamatta. Oikeastaan tylsä reitti ja pahimmillaan kilometri radanvartta yhteen suuntaan ja radan ylitys ja sitten takaisin. Mutta hyvä puoli siinä on se, ettei siinä pääse lepäämään vaan sykkeen voi pitää helposti haluamallaan tasolla tai syke nousee jollekin tasolle eikä alas tule :-) Tänään se taso oli korkea 160 jotakuinkin koko matkan mutta silti olin todella kevyllä jalalla liikkeellä. Olisin itseasiassa jatkanut toisen kierroksenkin mutta tein virheen ja ilmoitin asiasta vaimolle ja eihän se sitten käynyt.

Mutta joo hyvä lenkki tuollaiseen treeniin... Lohjalla on Muijalan kohdilla "hiihtomaa" tai miksi sitä nyt kutsutaankaan, jossa puolestaan on yksi v-mäisimmistä laduista jossa olen hiihtänyt. Profiili yksinkertaisuudessaan harjulta alas ja välittömästi ylös ja tämä muistaakseni kolmeen tai neljään kertaan... Pari kertaa kävin tuolla asuessani ja joka oli yhtätuskainen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti